Virallisesti lait eivät tietenkään ole koskaan mielivaltaisia. Kaikkein huonoimpiakin lakeja valvotaan ja niiden rikkomisesta rangaistaan. Ainoastaan joissakin harvinaisissa ja vähäpätöisissä tapauksissa taitava juristi voi onnistua käynnistämään prosessin, joka johtaa lain uudistamiseen ja kenties jopa siihen, että lain rikkomisesta syytettyä henkilöä ei rangaista.
Vaikka virallisesti ole olekaan olemassa mielivaltaisia lakeja, esittelen seuraavaksi oman käsitykseni siitä, millainen laki on mielivaltainen.
Laki on mielivaltainen, kun se on sekä perusteeton että valheellinen.
Mielivaltaisen lain ainoaksi perusteeksi jää pakko ja rangaistus. Kun laki määrää jotain, määräystä pitää totella, vaikka siinä ei olisi mitään järkeä eikä logiikkaa. Syitä ei pidä kysellä, koska saa vain valheita vastaukseksi.
Poliisin veneilijöihin kohdistama sakkokiusanteko perustuu tuollaisiin mielivaltaisiin lakeihin, joihin ei ole perusteita, ja joita voidaan puolustella vain valheilla.
Mitkä ne perusteet ovat - muut kuin tottelemispakko ja sakko?
Suomessa ei ole yleisluonteista lakia, joka velvoittaisi kansalaisia rangaistuksen uhalla huolehtimaan hyvinvoinnistaan, terveydestään ja turvallisuudestaan.
Itseään saa kohdella niin huonosti kuin haluaa. Valtion viinakauppa myy aineet, joilla terveytensä saa pilattua ja elinaikaansa lyhennettyä. Maksakirroosista kärsivä voi ostaa viinakaupasta sen viimeisenkin pullon, jolla hän päättää päivänsä. Myyjät tietävät asiakkaan tilan, mutta myyvät silti. Itsemurha alkoholilla on sallittu teko.
Myös muille saa aiheuttaa vahinkoa viinan avulla. Suomessa ei taida olla vieläkään pakkohoitolakia, jolla odottavia alkoholistiäitejä estettäisiin pilaamasta syntymättömien lastensa elämää alkoholilla. Täytyyhän sitä nyt saada ryypätä.
Jos ei alkoholi maistu, on muitakin tapoja vaarantaa ja vahingoittaa itseään. Heikolle jäille saa mennä ja liukkaalle katolle saa kiivetä. Millä tahansa vuotavalla purtilolla saa lähteä seilaamaan vaikka valtameren yli ilman mitään varusteita, vaikka pelkissä uimahousuissa ja mieluummin vielä umpikännissä, niin että ruumis löytyy lähempää.
Ja entä ruoka - se pahin tappaja? Sen suhteen ollaan kaikkein sallivampia. Kaupat myyvät rasvaisia ja imeliä tuotteita, joilla saa helposti itselleen ylipainoa ja siitä johtuvia seurauksia ja sairauksia. Ylensyönnillä itsensä invalidisoineet ihmiset täyttävät sairaalat ja aiheuttavat yhteiskunnalle suuria menoja. Rasva vie ihmisiä sydänleikkauksiin - ja tappaa. Ja tupakasta ei kannata edes puhua.
Ottaen huomioon, kuinka vapaamielisiä itsensä vaarantamisen ja itsensä sairastuttamisen
ja itsetuhoisuuden suhteen ollaan, on täysin irvokasta, että poliisit sakottavat veneilijöitä siitä, että heiltä puuttuu pelastusliivit tai vuoden sisällä tarkastettu jauhesammutin. Sakottamista ei voida perustella turvallisuudella, koska oman turvallisuuden vaarantaminen ei ole lähtökohtaisesti kiellettyä, kuten edelliset esimerkitkin osoittavat.
Ja tässä kohdassa siirrytäänkin valheellisten selittelyjen ja perustelujen puolelle, mikä on toinen mielivaltaisen lain tuntomerkki.
Vaikka turvallisuutta ei voidakaan asiallisesti käyttää perusteena sakottamiselle, sitä kuitenkin käytetään, koska muutakaan ei keksitä. Turvallisuudesta on tehty propagandan avulla pyhä asia, johon vetoamalla arvostelu vaiennetaan ja keskustelu tukahdutetaan, koska kuka järkevä ihminen nyt turvallisuutta vastustaisi.
Turvallisuus on erinomainen ase totalitaariselle hallinnolle pakkovallan perustelemiseksi, koska sillä on suvereeni oikeus määritellä, milloin on kyse turvallisuudesta, ja mitä käsitteeseen milloinkin sisältyy. Arvosteleminen ei ole suotavaa, koska se katsotaan yritykseksi heikentää turvallisuutta.
Suurimman kaliiberin ase turvallisuuden rintamalla on tietysti “kansallinen turvallisuus”, koska siihen kuuluu jo lähtökohtaisesti salailua ja laajat poikkeusvaltuudet. Kun on kyse kansallisesta turvallisuudesta, sen nimissä voidaan tehdä - ja on tehtykin - melkein mitä vain. Kansallinen turvallisuus on niin tärkeä asia, että yksilön oikeudet väistyvät.
Jos sakon saanut kansalainen pystyy aukottomasti osoittamaan, ettei hän vaarantanut itsensä tai kenenkään muunkaan turvallisuutta, saako hän sakkonsa kumottua? Ei tietenkään, vaan tässä vaiheessa hänelle viimeistään tulee selväksi, ettei sakottamisessa ollutkaan kyse turvallisuudesta vaan siitä, että lakikirjaan kirjoitettuja pakkomääräyksiä on noudatettava, vaikka ne olisivat miten turhia ja typeriä tahansa.
Jostakin kohtaa lakitekstistä saattavat löytyä sanat “on omiaan”, joilla valhe on puettu kirjalliseen muotoon. Eli jos pelastusliivin puuttumisen voidaan katsoa heikentävän kansalaisen turvallisuutta purjeveneessä keskellä valtamerta, se “on omiaan” vaarantamaan kansalaisen turvallisuutta myös mökkirannassa, jossa vettä on puoli metriä.
Tähän sisältyy paradoksi tai useitakin.
Kansalaisen turvallisuuden ei katsota vaarantuvan, jos hän veneilee kiikkerällä uppoavalla pienveneellä avomerellä tai keskellä suurta järvenselkää, kunhan veneessä ei ole moottoria. Jos siinä sen sijaan on moottori, kansalaisen turvallisuuden katsotaan vaarantuvan jopa silloin, kun vene on tukeva ja uppoamaton ja kelluu puolen metrin syvyisessä vedessä parin metrin päässä rannasta.
Tämähän on täyttä mielivaltaa. Eihän moottorin olemassaololla tai puuttumisella ole mitään merkitystä sen kannalta, onko kansalaisen turvallisuus vaarantunut vai ei. Veneen ominaisuudet ja käyttötapa sen ratkaisevat samoin kuin paikka, jossa veneillään.
Spekuloiminen sillä, milloin turvallisuus on vaarantunut ja milloin ei, on siinä mielessä turhaa, että poliisin sakotusorgioiden syy ei oikeasti edes ole turvallisuus, vaan se on pelkkää mielivaltaa, joka perustuu mielivaltaisiin lakeihin.
Joku on ollut jossakin joskus “tätä mieltä”, ja hänen mielipiteensä on kirjattu ihmisiä velvoittavaksi pakkomääräykseksi todennäköisesti joskus joulun välipäivinä, jolloin tämän tyyppiset lait sujautetaan menemään läpi eduskunnassa. Eduskunta hyväksyy ja presidentti vahvistaa, eikä raskaita lakipaketteja kukaan taida edes jaksaa lukea läpi.
Kuten edellä totesin, ei ole olemassa yksiselitteistä lakia, joka edellyttäisi ihmistä rangaistuksen uhalla huolehtimaan terveydestään, hyvinvoinnistaan ja turvallisuudestaan. Koska tällaista alkuperäistä lakia - esimerkiksi perustuslakia - ei ole, sakotuksen mahdollistamia lakeja ei ole voitu johdatella siitä, mikä tekee näistä laeista pelkkiä mielivaltaisia pakkomääräyksiä, jotka on säädetty sinipukuisen kiusaajaporukan sadistisen huvittelun mahdollistamiseksi. Se on niiden ainoa todellinen syy.
