Ei ole kovin mukavaa seurata, miten yhteiskunta muuttuu vähitellen yhä raaemmaksi ja julmemmaksi ja armottomammaksi. Tämä näkyy joka puolella, mutta koska kehitys etenee hiljalleen aste asteelta, se jää useimmilta huomaamatta. Varmaan jokainen on huomannut puolisotilaallisesti varustettujen vartijoiden lisääntymisen julkisilla paikoilla. Muutama vuosikymmen sitten tällaisia laillistettuja väkivallankäyttäjiä ei ollut lainkaan. Elämme vartioituina ja valvottuina kuin vangit.
Joka paikassa esillä oleva poliisi on yksi merkittävä nykyisen kehityksen edistäjä. Poliisi on kuin mustekala, jonka limaiset lonkerot ulottuvat kaikkialla yhteiskunnassa. Media, lainsäädäntö, oikeuslaitos, yleinen mielipide, viihde, politiikka... kaikki on suoraan tai epäsuorasti poliisin kontrollissa.
Yksi esimerkki poliisin lisääntyneestä näkyvyydestä julkisuudessa on ”poliisiporno”, jolla tarkoitan kansalaisten sairaiden himojen tyydyttämistä julkaisemalla kuvia, videoita ja tekstejä siitä, kuinka poliisit ja muut rangaistusviranomaiset kiusaavat ihmisiä ja tuottavat heille kärsimyksiä. Ei tällaista inhottavaa viihdettä ja toimintaa ollut ennen vanhaan.
Poliisi säätää lakeja. Vaikka se ei suoraan säätäisi niitä eduskunnassa (mitä se epäsuorasti tekee mediavaikuttamisen, lobbauksen, lakien valmisteluvaiheen asiantuntijaroolin ja poliisikansanedustajien avulla), se jälkisäätää niitä kentällä. Lakihan ei ole pelkästään sitä, mitä lakikirjassa lukee, vaan sitä, miten virkamiehet sitä tulkitsevat ja mitä oikeuden ennakkopäätöksissä sanotaan. Poliisi kokeilee lakien rajoja ja venyttää lakeja oman valtansa lisäämiseksi. Joskus se voi taktisesti vähän vetäytyä, mutta pian se etsii jo uusia keinoja.
Median joidenkin mielestä viihteellisissä, mutta minun mielestäni vastenmielisissä "poliisipornolähetyksissä" näytetään, miten poliisin otteet ovat kiristyneet. Lehdissä on päivittäin uutisia ja videoita siitä miten pornopäällikkö iso P rehvastelee sillä, miten onnettomilta autoilijoilta on otettu ajokortti pois jostakin vähäpätöisestä virheestä, josta aikaisemmin selvisi pelkällä sakolla, jos sai edes sitä. Ennen vanhaan ajokortin menetti oikeastaan vain rattijuopumuksesta. Nyt poliisit ottavat niitä pois autoilijoilta aivan kuin liukuhihnalla.
Onko laki muuttunut tältä osin? Jotain muutoksia on tullut, mutta kiristynyt linja on kuitenkin pääosin seurausta poliisin toiminnasta. Poliisi on venyttänyt lakeja ankarampaan suuntaan.
Miksi poliisi toimii noin?
Jos poliisilta kysyy, poliisi todennäköisesti esittää jonkin ennalta päätetyn valheen, koska poliisi on pahin institutionaalinen valehtelija yhteiskunnassa.
Minun mielestäni poliisin kiristynyt linja johtuu poliisin sammumattomasta vallanhimosta.
Poliisin vallan määräksi voidaan ajatella poliisin vapauden ja kansalaisen vapauden välinen ero. Poliisius perustuu tähän. Poliisilla on enemmän vapautta ja oikeuksia kuin tavallisella kansalaisella. Ylimääräistä poliisin vapautta kutsutaan vallaksi. Ja sitä enemmän valtaa poliisilla on, mitä alemmaksi tavallinen kansalainen painetaan suhteessa poliisiin. Toisin sanoen, mitä ankaramman rangaistuksen poliisi pystyy kansalaiselle kentällä antamaan, sitä suurempana näyttäytyy poliisin valta-aseman ja kansalaisen alistetun asema välinen ero, ja sitä suuremman vallantäyteysorgasmin poliisi saa.
Ajokortin poistaminen on ankara rangaistus, joten omaa valtaansa maksimoidakseen poliisi on alkanut käyttää tätä rangaistusta entistä enemmän. Tähän liittyy vielä sekin, että kentällä poliisilla on asiassa harkintavaltaa, eli yhdeltä ihmiseltä viedään kortti, mutta toiselta ei viedä, vaikka molempien teko olisi sama. Tässä korostuu poliisin asema jumalallisena tuomarina, jolla on valtaa päättää ajaako kansalainen autolla seuraavien kuukausien aikana vai eikö aja.
Vallanhimo on kuin huumeriippuvuus. Vallan käyttäminen ei poista vallanhimoa vaan saa haluamaan entistä enemmän valtaa. Niinpä on odotettavissa, että kansalaisten elämä ei suinkaan helpotu vaan vaikeutuu entisestään, kun poliisi keksii uusia tapoja kiusata kansalaisia.
Miksi kansalaiset hyväksyvät tuollaisen?
Siksi, että kansalaiset hyväksyvät aina orjuuttamisensa ja rakastavat orjuuttajaansa. Tämä on ikiaikainen ilmiö. Kansalaisia aivopestään median (ja aikaisemmin uskonnon) avulla vallanpitäjille alamaisiksi. Poliisi on nykyajan ihmisille palvottu jumala. Kun poliisi rankaisee, silloin jumala rankaisee, ja kansalainen on itse syyllinen kohtaloonsa ja julkisen anteeksipyynnön velkaa.
Itä-Saksa oli piikkilankojen ja miinakenttien ja aseistettujen vartijoiden sulkema suuri vankila, josta pois pyrkivät ammuttiin. Elämä oli monin tavoin rajoitettua ja köyhää. Stasi kyttäsi ihmisiä. Poliittisia oikeuksia ei ollut.
Luulisi, että tuollaista jättimäistä vankileiriä inhottaisiin ja muisteltaisiin kauhulla. Mutta mitä vielä. Pääosa itäsaksalaisista oli tyytyväisiä elämäänsä, ja vielä nytkin monet muistelevat elämää Itä-Saksassa kultaisena aikana. Sattumalta tunnen yhden ex-DDR:läisen ja olen keskustellut näistä asioista hänen kanssaan.
Samanlaisen tarinan voisi kertoa Pohjois-Koreasta. Se on paratiisi. Ja niin oli Neuvostoliittokin. Stalinin vainot koskettivat lähes jokaista sukua ja perhettä. Tapattihan raaka diktaattori 20 miljoonaa omaa kansalaistaan. Kun diktaattori kuoli, surevat ihmiset jonottivat kilometrien pituisessa jonossa hänen arkulleen. Vielä nytkin Stalinia pidetään suurena valtiomiehenä ja johtajana.
Kerroin nuo esimerkit osoittaakseni, että kansat rakastavat sortajiaan ja kansalaiset rakastavat jumaliksi nostettuja poliisejaan. Se on osa ihmisluontoa. Ihminen on sekä alistaja että alistuja, kumpi rooli nyt sattuu kohdalle osumaan.
Netistä pompsahti esille tämän tyyppinen uutisotsikko ”Nuori kaahaaja menetti viritetyn moponsa”. Enempää jutusta ei näkynyt, koska se oli maksumuurin takana. En olisi halunnut lukeakaan.
Tuossa on taas yksi pieni esimerkki kiristyneestä oikeuskäytännöstä, joka on osa laajempaa yhteiskunnan muuttumista julmemmaksi ja armottomammaksi. Ei ennen vanhaan menettänyt viritettyjä mopojaan tai muitakaan ajoneuvojaan valtiolle. Tämä on uudenlainen kehityssuunta, ja kukapa muu tässäkään olisi taustalla kuin taas kerran lakeja venyttävä poliisi.
Oikeusistuimet ja poliisi ovat käytännössä symbioosissa toistensa kanssa, ja monilla paikkakunnilla oikeus ja poliisi toimivat samassa rakennuksessa – poliisitalossa. Juristit ja poliisit ovat jokapäiväisiä kavereita keskenään, käytännössä työtovereita, jotka istuvat samoissa kahvipöydissä ja jakavat saman arvomaailman. Oikeuslaitos ei ole riippumaton ja puolueeton vaan se on käytännössä poliisilaitoksen tuomitsemisosasto. Poliisi säätää lait, panee toimeen lait ja tuomitsee lakien mukaan. Tämä on nykyaikainen vallan kolmijako-oppi. Tähän voisi lisätä, että poliisi päättää yleisestä mielipiteestä ja ihmisten ajatuksista.
Poliisit järjestivät aikoinaan raivokkaan lehtikampanjan, missä he vaativat, että rattijuoppojen autot on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Ja näin alkoikin poliisin vaatimuksesta tapahtua. Ja nyt on siirrytty mopojen tuomitsemiseen valtiolle menetetyksi. Eikä tämä tähän tule loppumaan. Siitä voitte olla varmoja. Poliisi haluaa yhä uusia voimakeinoja, joilla se voi rehvastella ja kokea olevansa ainakin lakeijoittensa silmissä jumala. Minun silmissäni se on jotain aivan muuta.
No comments:
Post a Comment