Tässä jutussa viittaan elokuussa 2007 langetettuun kunnianloukkaustuomioon, jossa 15-vuotias koulupoika määrättiin maksamaan sakkoa sekä korvauksia opettajalleen, koska hän oli julkaissut opettajaa esittävän videon Youtubessa.
Mistä moraali alunperin on tullutkin, nykyisin vallalla oleva moraalikäsitys on peräisin lakikirjasta - ja vain siitä. Jos elettäisiin aikaa, jolloin käsite kunnia ymmärrettiin hyvyydeksi ja jalomielisyydeksi, Youtube-oikeudenkäynti nähtäisiin eri tavalla.
Seuraava ohje löytyy Vuorisaarnasta (Matteus 5-7). Jos elettäisiin erilaisia aikoja, loukatuksi itsensä kokenut opettaja olisi ehkä toiminut tämän ohjeen mukaan:
"Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas hampaasta.' 39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin."
15-vuotias koulupoika ehkä oli vielä siinä määrin rippikoulussa saamansa opetuksen lumoissa, että hän toimi lapsellisessa hyväuskoisuudessaan niin kuin Jeesus vuorisaarnassa opetti. Hän poisti videon ja pyysi tekoaan anteeksi.
"Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan."
Pojan sovinnontarjous ei auttanut, koska nyt ei eletä viattomuuden maailmassa, jossa pahat teot voisi saada anteeksi. Nykyistä elämäntapaa hallitsee ankaruus, julmuus, syyllisten etsiminen ja kosto.
Ja niinpä pojalle kostettiin. Kostettiin oikein kunnolla. Hän joutuu maksamaan opettajan mielipahasta yli 2890 euroa, joista opettaja saa 800 euroa, lakimiehet yli 2000 euroa ja valtio 90 euroa. Opettaja ei olisi tyytynyt edes tähän, vaan hän vaati, että poika olisi pantu kärsimään yli 4090 euron edestä. Oikeus kuitenkin alensi summaa.
Ja tälle kostolle, jonka kohde on 15-vuotias poika ja tekijä kuusikymppinen nainen, Suomen kansa hurraa tyytyväisenä kuin katuyleisö aikoinaan, kun lynkkaajat vetivät mustaa miestä lyhtypylvääseen. Useimpien mielestä poika sai mitä ansaitsi, ja lisäksi tuomio on signaali muullekin koulunuorisolle, ettei mitä tahansa saa tehdä.
Vain harvat ovat uskaltaneet sanoa epäilevän mielipiteen ja kysyä, kuuluuko 15-vuotiaan koulupojan todellakin maksaa tuhansia euroja siksi, että häntä käytetään pelotteena?
Kovin moni ei ole tainnut miettiä sitäkään, miksi koulumaailmassa mielensä pahoittaneiden henkisiä kärsimyksiä ei useamminkin korvata. Oppilaathan kiusaavat koulujen pihoilla toisiaan monesti väkivaltaisestikin, ja hakatuille oppilaille aiheutuu koulupelkoa ja elinikäisiä traumoja. Kai niistä jonkinlaiset korvaukset voisi saada? Opettajat kuitenkin katsovat muualle, kun tällaista tapahtuu, tai puuttuvat tilanteeseen ylimalkaisesti asenteella "pojat ovat poikia". Opettajanhuoneessa tiedetään, että tietyt oppilaat ovat hakkaajia ja kiusaajia, mutta mukavasti kahvikuppiensa ääressä istuvat opettajat eivät lähde viemään näitä oppilaita oikeuteen eivätkä vaadi, että näiden oppilaiden pitäisi maksaa korvauksia uhreilleen. Mutta kun internetistä löytyy video, jossa näyttämöllä pelleilleen opettajan kustannuksella vähän vitsaillaan, muuttuu ääni kellossa.
Kunnianloukkaustuomio kyllä antoi signaalin koululaisille ja muillekin, mutta millaisen signaalin?
