Kansainvälisten tapahtumien ennustaminen ei ole helppoa, koska maailmanpolitiikassa tapahtuu yllätyksiä. Tulevia terroritekoja ei merkitä julkisiin kalentereihin, joten ne voi ottaa huomioon ennusteissa vain abstraktilla yleistasolla eli että jotain ehkä jossakin tapahtuu. Kuten syyskuun 2001 tapahtumat Yhdysvalloissa osoittavat, yllättävät näyttävät terrori-iskut voivat vaikuttaa maailmanpolitiikan suuntaan. Politiikka on sen verran ennustamatonta, että ehkä terroristit eivät itsekään tiedä, millainen vaikutus heidän teoillaan lopulta tulee olemaan.
Eli jotain "suurta" voi tapahtua terroririntamalla, mutta yhtä hyvin voi olla tapahtumatta. Uusia isoja iskuja on ennustettu vuodesta toiseen, eikä niitä silti ole länsimaissa kovin monia ollut. Onko vuosi 2008 terrorin vuosi vai rauhan vuosi, se nähdään 31.12.2008.
Jos jätetään terrorismi syrjään ennusteista, millainen tulee olemaan vuosi 2008?
Kiina järjestää olympiakisat, joten sen ei ainakaan kuvittelisi haluavan häiriköidä kansainvälisessä politiikassa. Ja luultavasti se ei halua muidenkaan häiriköivän, jotta kisat voidaan järjestää, ja jotta muut asiat eivät vie huomiota niistä. Kiina tyytyy haalimaan öljyä ja materiaaleja maailmalta sieltä mistä se niitä vain saa, mutta se ei halua pitää turhaa ääntä toimistaan.
Yhdysvaltojen politiikkaa hallitsevat tulevat presidentinvaalit, joten Yhdysvalloiltakaan ei ole odotettavissa mitään järisyttäviä tekoja maailmanpolitiikassa. Ellei nykyinen presidentti halua järjestää mitään viime hetken näyttöjä vallastaan, Yhdysvallat tuskin sotkeutuu enää uusiin sotilaallisiin selkkauksiin. Irakin tilanne näyttää rauhoittuvan, ja nykyinen presidentti haluaa todennäköisesti kehityksen jatkuvan myönteisenä. Afganistanissa sen sijaan ei kehitys näytä yhtä hyvältä, eikä asiaa auta naapurimaa Pakistanin levoton tilanne. Tämä alue on ehkä tulevan vuoden kriisien painopisteitä lähes ikuisen Israelin ja palestiinalaisten kysymyksen lisäksi.
Kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti? Ellei ihmeitä tapahdu, seuraava presidentti voi hyvinkin olla nainen. Demokraattien riveistä ei löydy Hillary Clintonille tarpeeksi valovoimaista kilpailijaa, joten hänet nimitettäneen puolueensa ehdokkaaksi. Hyvin kirinyt Barack Obama pitää tosin huolen siitä, ettei Clintonin valinta mikään itsestäänselvyys ole. Suuri kysymys on se, löytyykö Republikaaneilta riittävän hyvää ehdokasta kilpailemaan Clintonia vastaan. Se ei ole mahdottomuus, koska ennenkin on noussut yllättäviä komeettoja poliittiselle taivaalle. Clinton ei ole "koko kansan ehdokas", joten jos hänen kilpailijakseen nousee Republikaanien ehdokas, jolla ei ole paljon vihamiehiä, ja joka saa kerättyä ääniä tasaisesti kaikkialta, Clintonin presidenttiys ei ole vielä läheskään varma asia. Mutta vuoden päästä tiedetään enemmän. Veikkaan nyt kuitenkin Clintonia, kun ei tällä hetkellä muitakaan yhtä vahvoja ehdokkaita ole esillä. Tilanne voi näyttää aivan toiselta puolen vuoden päästä, koska vaalien lähestyessä vastaehdokkaan kannatus yleensä lähestyy kilpailijan lukemia - kaikkihan muistavat Sauli Niinistön suosion nousun vaalien edellä.
Ehdokkaiden kannatus kehittyy vaaleja edeltävänä aikana yleensä aaltomaisesti. Jos kannatusaallon harja sattuu vaalipäivälle, kampanjaa voidaan sanoa onnistuneeksi. Jos taas aallon harja saavutetaan jo ennen vaaleja, vaalipäivänä ollaan jo matkalla alaspäin kohti aallon pohjaa, mikä ei ole hyvä asia. Jos ehdokkaan A kannatus on kaksi viikkoa ennen vaaleja 48 prosenttia ja ehdokkaan B kannatus 52 prosenttia, ehdokas A voi silti voittaa vaalit, jos hänen kannatuksensa on ylöspäin kohoavalla aallon reunalla ja vastaehdokkaan kannatus on alaspäin vievällä aallon reunalla. Käyriä piirtelemällä voi siis yllättävän luotettavasti ennustaa, miten vaaleissa käy.
Jos vielä jatketaan samassa aiheessa, niin Venäjän presidentinvaalien lopputulos lienee jo ennalta selvä. Kiinnostavaa on lähinnä se, millaiseksi muodostuu Putinin asema vaalien jälkeen. Jos uusi presidentti alkaa salaa vehkeillä Putinia vastaan erilaisten tahojen (poliitikkoja, virkamiehiä, turvallisuuspalvelun edustajia, alueellisia johtajia, armeijan edustajia jne.) kanssa luvaten heille etuuksia, kunhan Putinista päästään, mitä Putin voi tehdä? Presidentillähän on Venäjällä laajat valtaoikeudet, ja myös uusi presidentti saa ne, ellei jotain ihmeitä tapahdu. Virallisesta vallasta luopuvan johtajan ei ole helppo säilyttää valtaansa.
Johtajanvaihdoksen keskellä oleva Venäjä ei ehkä lähde uusiin ulkopoliittisiin seikkailuihin ainakaan heti, joten Venäjän voisi kuvitella käyttäytyvän maailmanrauhan ja vakauden kannalta maltillisesti seuraavan vuoden ajan.
Ellei Pakistanissa tapahdu jotain aivan kauheaa, maailman turvallisuustilanne tulee ehkä säilymään alkaneena vuonna kohtuullisen rauhallisena. Taloudessa sen sijaan voi tapahtua yhtä ja toista, jos USA:n asuntolainakriisi käynnistää yleisen laman, kuten on ennusteltu.
Kotimaan politiikka jatkuu ennallaan eli kansalaisten vapautta vähennetään pienillä erillisillä määräyksillä, mikä merkitsee poliisin vallan lisääntymistä. Tälle orjuuttamiskehitykselle ei ole mitään näkyvissä olevaa päätepistettä. Erilaisia pakkoja ja kieltoja on odottamassa loputon rivi. Kun entisiin on totuttu, uudet ovat jo eduskunnan lakitehtaan kokoonpanohallissa. Kokonaiskuva on masentava.
Kansalaistason politiikassa ei ole enää aikoihin ollut mitään voimakasta liikehdintää. Suurin osa ihmisistä on turrutettu vallitsevien voimien kannattajiksi, vaikka vallitsevien voimien politiikka onkin kansalaisten vapauden kannalta tuhoisaa. Ainoa näkyvä vastavoima tulee esille maahanmuuttajavastaisten voimien lisääntyneenä näkyvyytenä, mutta heidän toimintansa ei ole vapauden puolesta taistelemista vaan jotain aivan muuta. Kansanryhmää vastaan kiihottamisesta nostetut oikeusjutut ehkä radikalisoivat maahanmuuttajavastaista toimintaa entisestään, mikä voi johtaa koko ideologian marginalisoitumiseen ja kannattajakentän hajoamiseen. Maltillisemmat voimat joutuvat ottamaan etäisyyttä kaikkein kiihkeimpiin julistajiin, jotta kaikki eivät leimautuisi rasisteiksi. Tämän kaiken seuraaminen on mielenkiintoista, vaikka mitään isoja poliittisia ilmiöitä ei ehkä olekaan tapahtumassa.
