Miksi ihmiset kannattavat vähemmistövaltaan ja pakkoon perustuvaa alistusjärjestelmää? Eiväthän he yksityiselämässään kannata tällaista. Eihän perhe-elämäkään perustu (tai ainakaan sen ei pitäisi perustua) siihen, että yksi määrää ja muut tottelevat – tai tulee turpiin. Eikä myöskään kaveriporukan tai jonkin harrastuksen merkeissä toimivan yhdistyksen toiminta perustu väkivaltaiseen pakkoon, jossa yksi määrää ja muut tottelevat peloissaan.
Yksityiselämässään ihmiset noudattavat tasa-arvoon perustuvaa moraalia, koska se on luonnollinen ihmisten välistä kanssakäymistä säätelevä moraali. Jo pienelle lapselle opetetaan, ettei toisille saa tehdä pahaa, ja että myös muut ihmiset on huomioitava. Tämä periaate näkyy myös tärkeimmissä perinteisissä moraalijärjestelmissä. Kristinuskon tärkein periaatekin perustuu tasa-arvoon: tee muille sitä mitä haluat itsellesikin tehtävän – mikä käänteisenä tarkoittaa, että älä tee muille sellaista mitä et itsellesikään halua tehtävän. Vaikka joku masokisti saattaa nauttia kärsimyksestä (mikä oikeuttaisi hänet tuottamaan sitä myös muille) tämä periaate koskee kuitenkin ns. normaalien ihmisten toimintaa. Tai mikäpäs siinä, koskeehan se tavallaan myös masokisteja – eiväthän hekään halua jonkun tekevän heille väkivaltaa silloin kun eivät halua...
Jossakin vaiheessa elämäänsä pieni lapsi – jolle on kodissa opetettu luonnollisen moraalin mukainen “älä tee toisille pahaa” periaate – joutuu tekemisiin sen karun tosiasian kanssa, että tietyt ihmiset yhteiskunnassa saavatkin tehdä pahaa muille. Nämä ihmiset ovat poliiseja tai muita virkapukuisia vallankäyttäjiä. Kun autoa kuljettanut perheen isä määrätään poliisiautoon rangaistavaksi lapsen katsoessa ihmetellen auton takapenkiltä, lapsi saa ensimmäisen opetuksen keinotekoisesta virallisesta moraalista. Kun isä harmittelee saamaansa sakkoa ja rahanmenoa, lapsi kysyy hämmästyneenä, mitä ne pahat sedät olivat, jotka tekivät isälle pahaa, ja miksi isä ei puolustautunut. Silloin isän on vastattava jotain. Tässä tilanteessa alkaa lapsen aivopeseminen.
Koska isä on todennäköisesti itsekin aivopesty kunnioittamaan lakeja ja niitä valvovia viranomaisia, hän todennäköisesti selittelee, että eivät ne miehet olleet pahoja, vaan he ainoastaan tekivät työtään. Isä tässä tilanteessa oikeastaan paha oli, kun rikkoi sääntöjä. Lapsenkin pitää ottaa oppia tapahtuneesta ja muistaa totella, ettei hänelle joskus isompana käy samalla tavalla.
Tuolla tavalla toimivat useimmat isät ja äidit.
Mutta eivät onneksi kaikki. Tuon tyyppisessä tilanteessa avautuu nimittäin mahdollisuus myös negatiivisen aivopesun aloittamiseen. Sen sijaan, että isä syyttelisi itseään ja kiittelisi hänelle pahaa tehneitä poliiseja, isä voikin puolustautua ja syyttää poliiseja. Lapset saavat oppitunnin siitä, että systeemi on mätä, ja poliisit ovat rikollisia, ja lait ovat epäoikeudenmukaisia pakkomääräyksiä. Rangaistusten uhan takia lakeja on joissakin tapauksissa pakko noudattaa, mutta niitä ei pidä noudattaa sydämessään vaan niitä tulee vihata ja rikkoa aina kun rikkomisesta ei ole kenellekään haittaa eikä välitön rangaistus uhkaa.
Virallinen aivopesu jatkuu koko elämän, joten negatiivista aivopesua on myös harjoittava jatkuvasti, jotta lapset pelastuvat virallisen aivopesun turmiolliselta vaikutukselta.
Isä tai äiti, jonka aivot ovat epätasa-arvoa ylläpitävän valheellisen aivopesun pehmentämät, toimii niin kuin aivopesijät haluavat. Hän ostaa lapsilleen poliisiaiheisia leluja ja piirroskirjoja ja muuta piilopropagandamateriaalia, jota kaupoista löytyy. Näin lapset aivopestään ajattelemaan, että poliisi on hyvä ja hyväksyttävä ilmiö yhteiskunnassa, ja lapsi voi ehkä itsekin isona pyrkiä poliisiksi.
Tasa-arvoa kannattavat vanhemmat sen sijaan eivät edes harkitse minkään poliisiaiheisen lelun ostamista lapsilleen vaan he käyttävät tällaisia leluja korkeintaan negatiivisen propagandan välineenä. Ollessaan lapsen kanssa kaupassa he pitävät pitkän raivokkaan vihasaarnan siitä, kuinka viattomia lapsia aivopestään sen tyyppisellä poliisisaastalla, jota poliisilelut edustavat. He selittävät, että tuollaisen vahingollisen propagandarihkaman ostaminen lapselle olisi pahin teko, minkä lasta kohtaan voi tehdä. Lapselle pitää ostaa jokin kehittävämpi ja myönteisempi lahja kuin tappavaa väkivaltaa käyttävää sadistista pakkoviranomaista esittävä lelu. Poliisilelut ovat
väkivaltaleluja kaikkein pahimmasta päästä, ja ne pitäisi kieltää lasten henkisen hyvinvoinnin suojelemisen nimissä. Niitä ei kuitenkaan kielletä. Miksi? Siksi, että ne ovat oleellinen osa aivopesua, jolla kansalaiset jo lapsesta pitäen saadaan alistetuksi eriarvoisen järjestelmän hyväksyjiksi.
Aivopesu jatkuu tietysti koko elämän ajan. Poliisit vierailevat päiväkodeissa ja kouluissa, ja televisio syöttää eri kanavilta poliisia myötäilevää propagandaa kymmeniä tunteja viikossa. Lähes joka hetki on jollakin kanavalla meneillään jokin poliisiaiheinen ohjelma.
20:00 “Tiukassa toimintatrillerissä Jamie Lee Curtis esittää
kokematonta mutta älykästä naisetsivää, jonka...”
21:40 “Vauhdikas toimintakomedia, jossa Jackie Chanin esittämä
kiinalaispoliisi saapuu...”
Poliisipropagandaa tulee länsimaiden televisiosta kuin islamilaista ohjelmaa islamilaisen tasavallan televisiosta – tai ehkä jopa enemmän. Ja television tarjonta on vain yksi osa propagandaa. Iltapäivälehtien lööppijutut kuten “hurja poliisin takaa-ajo” ja “TV-pomolle sakot ylinopeudesta” ovat myös propagandaa. Niiden tehtävänä on muokata suurten massojen mielet alttiiksi alistumiseen. Propagandan sanoma on se, että tavalliset ihmiset ovat vain surkeita rikollisia ja mitättömiä maan matosia, joille jumalan asemassa oleva poliisi saa tehdä mitä haluaa. Vaikka tavallinen kansalainen olisi kuinka suuri tekijä tahansa – maailman rikkain, kuuluisin, älykkäin, taiteellisin – kuka tahansa konstaapeli on miljardi kertaa arvokkaampi kuin hän. Konstaapeli saa lyödä tämän suuruuden käsirautoihin ja painaa päästä alistusotteella poliisiauton takapenkille vankilaan vietäväksi. Ja jos poliisi saa tehdä näin maailman kuuluisimmille ihmisille, tavallisen surkean kansalaisen on turha kuvitella, etteikö poliisi voisi tehdä niin hänelle.
Poliisi on allah...
Miksi tarvitaan jatkuvaa räikeää propagandaa?
Siksi, ettei luonnollinen tasa-arvon moraali alkaisi tunkeutua ihmisten mieliin myös virallisissa asioissa – perheen ja ystävien seurassahan se on koko ajan käytössä. Jos luonnollinen moraali alkaisi hallita ihmisten mieliä muuallakin kuin yksityiselämässä, he alkaisivat kyseenalaistaa epätasa-arvoisen ja epäoikeudenmukaisen lainsäädännön. Ensiksi näin tapahtuisi joissakin pienissä asioissa, mutta vähitellen myös isommissa. Alistavalta harvainvaltaiselta järjestelmältä putoaisi pohja pois. Vallanpitäjien ja väkivaltakoneiston edustajien valta ja asema horjuisivat. Tätä he eivät halua eivätkä salli.
Keskustelu tästä aiheesta menee yleensä aina samaa rataa. Virallista totuutta julistavat propagandistit esittävät, että... myös itselle tehty haitta on haittaa muille, koska muut joutuvat pelastamaan (esimerkiksi pelastusliivittömän) ihmisen, joka on tehnyt haittaa itselleen. Vastaukseni on, että ei pelastamiseen ole mitään pakkoa – varsinkin jos se on näin vastenmielistä. Ja toisaalta eikö itsensä vahingoittamisen estämisen rankaiseminen pitäisi aloittaa todellisesta vahingoittamisesta kuten tupakoinnista ja alkoholin liikakäytöstä. Tähän propagandistit vastaavat, että parempihan se on, että edes jotain tehdään – vai onko tupakointi ja alkoholismi peruste sille, ettei pidä tehdä mitään. Tähän vastaan, että asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään, enkä sitä paitsi kannata myöskään tupakoinnin tai alkoholin käytön kieltämistä.
Jossakin vaiheessa keskustelua joku kysyy, eikö aivopeseminen muka ole vaikuttanut samalla tavalla minuun, kun kerran kirjoitan, että kaikki ovat sen kohteita. Mistä voin tietää, että minä en ole. Vastaan, että aivopesu on totta kai vaikuttanut myös minuun, mutta jossakin vaiheessa olen alkanut miettiä asiaa ja pyristellä irti aivopesun vaikutuksesta kehittämällä toisenlaisen selityksen asioille. Monenlaisen muun aivopesun täydessä vaikutuksessa olen todennäköisesti edelleenkin, koska ei jokaiseen asiaan ehdi eikä viitsi keskittyä.
Sorry vain ne, joiden tekisi mieli kommentoida. Koska kenenkään ei ole pakko lukea minun juttujani, minunkaan ei ole pakko lukea muiden juttuja. En halua nukkua huonosti...
