Tiedonvälitys on puolueellista

Tiedotusvälineitä seuratessa kannattaa muistaa, että kaikki uutisointi on propagandaa, jonka lähtökohta on vallitsevan järjestelmän ja ajattelutavan pönkittäminen.

Otetaan esimerkiksi vaikka sanomalehdissä lähes päivittäin esitetty tapaus, joka puolueettomasti selostettuna (en tiedä, osaanko selostaa puolueettomasti tai onko se edes mahdollista) kuuluisi seuraavasti:

Useita vaaratilanteita maantiellä Porissa - poliisi ajoi takaa pakenevaa autoa

Porin sisäänmenotiellä käynnistyi iltapäiväruuhkan aikana takaa-ajo, kun autoilija ei noudattanut poliisin antamaa pysähtymiskäskyä. Poliisi lähti seuramaan autoa, ja takaa-ajon aikana aiheutui monia vaaratilanteita. Takaa-ajoa kesti noin 50 kilometrin matkan ja siihen osallistui useita poliisipartioita. Poliisi arvelee autojen vauhdin olleen kovimmillaan jopa 150 kilometriä tunnissa vilkasliikenteisillä pihakaduilla. Lopulta takaa ajettava auto suistui ojaan Kirkkopuiston kulmassa, ja poliisi pidätti autoa ajaneen miehen. Poliisi arvelee miehen olleen päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen. Hänen ajamansa auto oli otettu luvatta käyttöön. Miestä tullaan syyttämään myöhemmin Porin raastuvanoikeudessa.

(Uutinen, samoin kuin tapahtumapaikka Pori on keksitty, eikä esimerkillä viitata mihinkään todelliseen tapahtumaan.)

Tähän tyyliin Helsingin Sanomat selostaisi tapahtuman:

Kaahari aiheutti useita vaaratilanteita Porissa

Poliisia paennut kaahari aiheutti useita vaaratilanteita Porissa ajaessaan jopa 150 kilometrin tuntinopeudella vilkasliikenteisillä pihakaduilla. Takaa-ajoon osallistui useita poliisipartioita. Noin 50 kilometrin takaa-ajon jälkeen, poliisi sai kaaharin kiinni hänen ajettuaan ojaan Kirkkopuiston kohdalla. Mies ei ollut humalassa, mutta poliisi arvelee hänen olleen huumaavien aineiden vaikutuksen alainen. Hänen käyttämänsä auto oli varastettu. Mies saa syytteen useista rikoksista.

(Ei Helsingin Sanomat aivan noin kirjoittaisi, mutta koska en ole toimittaja, en osaa kirjoittaa täsmälleen siten kuin toimittaja kirjoittaisi.)

Oleellinen ero puolueettomassa uutisoinnissa ja Helsingin Sanomien harjoittamassa asenteellisessa uutisoinnissa tulee näkyviin esimerkiksi siinä, että Helsingin Sanomat käyttää nopeusrajoitusta rikkoneista ihmisistä yleisesti nimitystä "kaahari", mikä on halventava ja osoitteleva nimitys. Tämä on aivan tarkoituksellista ja laskelmoitua. Ei Helsingin Sanomat käytä talousrikollisista saman tyyppisiä alatyylisiä nimityksiä. Jos jotain yritysjohtajaa syytetään petoksesta, ei Helsingin Sanomat kirjoita että "Petturi sai syytteen rahojen varastamisesta", vaikka petturia voisi aivan yhtä hyvin käyttää nimityksenä petoksen tehneestä ihmisestä kuin kaaharia ylinopeutta ajaneista.

Toinen puolueellisuus näkyy siinä, että Helsingin Sanomat uutisoi kaaharin aiheuttaneen vaaratilanteet, vaikka yhtä hyvin voisi sanoa, että poliisi aiheutti vaaratilanteet käynnistämällä takaa-ajon vilkkaana ruuhka-aikana ja jatkamalla sitä kymmeniä kilometrejä ilmeisistä vaaroista huolimatta. Puolueetonta uutisointia olisi se, että ei kerrottasi kuka vaaran aiheutti vaan jätettäisiin asia lukijoiden arvioitavaksi.

Yksi uutistyyppi, jossa puolueellisuus näkyy, ovat rikosuutiset. Lehdethän kirjoittavat aivan sataprosenttisen varmana asiana, että tuomitut tekivät rikokset, joista heidät tuomittiin, vaikka tuomitut olisivat kiistäneet syytteet. Mies murhasi ja mies varasti. Joissakin tapauksissa on kuitenkin käynyt niin, että tuomio on myöhemmin todettu vääräksi uusien todisteiden perusteella, ja tuomittu on julistettu syyttömäksi. Eivät lehdet tällöin pyydä anteeksi tuomitulta sitä, että he aikoinaan kertoivat hänen tehneen rikokset, joita hän ei ollut tehnyt.

Puolueeton uutisointi olisi sitä, että lehti kertoisi tuomitun saaneen tuomion rikoksesta, mutta sanamuoto olisi sellainen, ettei lehti suoraan väittäisi henkilön tehneen rikosta, varsinkin jos tuomittu kiistäisi teon.

Tuossa oli vain pari esimerkkiä. Samanlainen puolueellisuus näkyy kaikessa uutisoinnissa. Toimittajien henkilökohtaiset näkemykset ja arvomaailma paistavat läpi teksteistä. Ja tietenkin lehden yleinen linja näkyy myös. Kenellekään Helsingin Sanomia lukeneelle tuskin esimerkiksi on jäänyt epäselväksi, mitä mieltä lehti on Suomen Nato-jäsenyydestä. Lehtihän käy suoranaista kampanjaa jäsenyyden puolesta.

Täydellinen puolueettomuus lienee mahdotonta, koska pelkästään sillä mistä kerrotaan ja mistä ei kerrota, otetaan kantaa asioihin.