Keskustalaistaustainen, Vapausfoorumilla esiintyvä Olli Juntunen (OJ) kirjoittaa juttusarjaa nimellä ”Rautalankaa”, jossa hän pyrkii ”oikomaan niitä väärinkäsityksiä mitä ihmisillä on sekä antamaan heille uusia näkemyksiä vääntämällä asioita rautalangasta”.
Eräs OJ:n kirjoitus on nimeltään ”Kaksi tasa-arvon käsitettä”. Kirjoituksensa alussa hän toteaa, että ”julkisessa keskustelussa käytetään tasa-arvo-käsitettä jatkuvasti ja vähintäänkin epämääräisesti”. Sen jälkeen hän vääntää rautalangasta lukijoille oman käsityksensä.
OJ:n mielestä tasa-arvoa on kahta lajia, klassinen ja suhteellinen.
Klassinen tasa-arvo on OJ:n mielestä sitä, että kaikki ihmiset ovat ”tasa-arvoisia”, ja että ihmisillä on ihmisoikeudet, joita ei voi uhrata muiden ihmisten hyvinvoinnin puolesta ilman vahvoja perusteita. Tämän tasa-arvon tulee lähtökohta.
Suhteellinen tasa-arvo on OJ:n näkemyksen mukaan lähinnä vasemmiston käyttämä käsite, jossa tarkastellaan ihmisten asemaa muihin ihmisiin. Tämän tasa-arvon tulee olla tavoite, ”johon on aina pyrittävä”, vaikka se ei voi ollakaan täydellinen ”koska ihmisillä on erilaisia kykyjä, joilla he voivat parantaa asemaansa”.
OJ kirjoittaa, että pitäisi pyrkiä harjoittamaan sellaista politiikkaa, että se mahdollistaisi mahdollisimman monelle ihmisarvoisen elämän. ”Sen sijaan suhteellisella tasa-arvolla ei ole mielestäni mitään merkitystä.”
OJ yhdistää klassiseen tasa-arvoon käsitteen ihmisarvo, jonka hän katsoo tarkoittavan sitä, että ihminen tulee saada elää ilman väkivallan uhkaa siten, että hän voi tyydyttää perustarpeensa, joita OJ kuvailee seuraavasti: ”Näistä tarpeista väitän tärkeimmiksi ruokaa ja lämpöä.”
Tuossa ovat lyhyesti esitettynä OJ:n tasa-arvokirjoituksen oleelliset kohdat. Jokainen päätelköön itse, väänsikö OJ rautalangasta selkeän hahmon vai sotkiko hän rautalankansa sotkuiseksi kasaksi.
Koska OJ esittää, että ”kommentit ja muutosesitykset ovat erittäin tervetulleita”, esitän tässä joitakin.
Jos kirjoituksesta pitäisi valita yksi kohta, johon huomio ensimmäiseksi kiinnittyy, se on OJ:n arvio, että suhteellisella tasa-arvolla ei ole mitään merkitystä.
Eikö kaikki tasa-arvo ole suhteellista? Eikö ihmisten vapauksia on oikeuksia verratakaan muiden ihmisten vapauksiin ja oikeuksiin? Jos vapauksien ja oikeuksien määrissä on eroa, ihmiset eivät ole tasa-arvoisia. Jotkut ovat arvokkaampia tai arvottomampia kuin muut. Miten voidaan määritellä tasa-arvo suhteessa ei mihinkään?
OJ:n klassinen tasa-arvo ei todellisuudessa ole tasa-arvoa vaan pelkästään yhdenmukaista alamaisuutta eli sitä, kun isäntä tai vartija tai diktaattori kohtelee orjiaan tai vankejaan tai alamaisiaan tasapuolisesti. Kun isäntä tai vartija tai diktaattori jätetään tasa-arvokäsitteen ulkopuolelle, syntyy harhakuva, että yhteisössä vallitsisi tasa-arvo. Todellisuudessa ollaan kuitenkin kaukana aidosta tasa-arvosta, joka määritellään kaikkien ihmisyksilöiden kesken - ei pelkästään alamaisten.
Tasa-arvo on mielestäni tila, jossa kenelläkään ihmisellä (ja tarkoitan todellakin kaikkia ihmisiä ja ihmisryhmiä asemasta ja lukumäärästä riippumatta) ei ole oikeutta väkivallalla uhkaamalla tai väkivaltaa käyttämällä alistaa muita ihmisiä tai pakottaa heitä toimimaan alistajan tahdon mukaisesti. Tästä ehdottomasta tasa-arvon säännöstä voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun torjutaan jonkun tekemä yritys alistaa muita ja pakottaa muita. Torjuminen voimakeinoja käyttäen on pienempi paha kuin se tilanne, joka syntyisi, jos mitään ei tehtäisi vaan sallittaisiin alistaminen ja pakottaminen. Torjumisella palautetaan tasa-arvo. Jos ei tehtäisi mitään, uhrattaisiin tasa-arvo.
Nykyinen yhteiskunta ei perustu tasa-arvoon, koska se säätää lakeja, joita se pakottaa väkivallan uhalla alamaisensa noudattamaan. Ainostaan edellä mainitut tasa-arvon turvaamiseksi torjuntamielessä säädetyt lait olisivat mahdollisia. Tämän tyyppisiä lakeja ovat esimerkiksi kielto varastaa, kielto harjoittaa väkivaltaa, kielto tappaa, kielto tuhota toisten omaisuutta jne. Sen sijaan sen tyyppiset jatkuvasti lisääntyvät määräykset, kuten pakko rangaistuksen uhalla rekisteröidä 5,6 metrinen purjevene tai pakko leimauttaa veneen jauhesammutin kerran vuodessa, tai pakko maksaa tarkastusmaksu mafiamaisine kiskurikorkoineen, jos pysäköintikiekko on hetken pysäköinnin ajaksi unohtunut ikkunalta tyhjällä parkkipaikalla, ovat pelkkää tyranniaa, koska niillä ei torjuta kenenkään yritystä alistaa muita.
No comments:
Post a Comment